blogi

Matkapäiväkirja 6.3.2021

Herätys ...kö?

Tämä asia on pohdituttanut minua paljon. Nimittäin herätys. Herätyksestä on ollut paljon puhetta niin kauan, kuin muistan. Ja koko ajan se on ollut tuloillaan, aivan ovella. Moni näyttää olevan sitä mieltä, että Jumala antaa silloin tällöin erityisiä herätyksen aikoja, ja nyt me tässä odottelemme sitä viimeistä suurta herätystä.

Mutta mistä on tullut sana herätys? Ja miksi sitä käytetään tässä yhteydessään?
Kun Raamatusta hakee sanalla herätys, sitä löytyy nopealla haulla eri muodoissaan 207 kappaletta. Niistä suurin osa viittaa Jumalan vihan heräämiseen. Sen jälkeen eniten viittauksia on kuolleista heräämiseen. Ja vain kourallinen viittaa hengelliseen heräämiseen. Tosin kun Jeesus sanoo, että kuolleet heräävät eloon, sen voidaan kyllä tulkita tarkoittavan myös hengellistä heräämistä. Onhan sanottu myös, että ”ne jotka eivät usko, ovat jo kuolleet”.

Kiinnostavin ”herätys” on silti Ilmestyskirjassa. Luvussa 3 jakeissa 2 ja 3 sanotaan Sardeksen seurakunnalle: ”Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista.”

Sadonkorjuu, tai elonkorjuu ovat kuitenkin niitä kohtia, jotka suorimmin puhuvat siitä, mistä nykypuheessa puhutaan herätyksenä. Siis, että ihmisiä tulee uskoon. Mutta missään kohtaa Raamatussa ei kyllä löydy tukea ajatukselle, että Jumala lähettäisi erityisiä herätyksen tai sadonkorjuun aikoja. On vain yksi hengellinen sadonkorjuu. Ja se tapahtuu aikojen lopulla.
Jeesus sanoo evankeliumiteksteissä asiasta näin: ”Te sanotte neljä kuuta kylvöstä korjuuseen, minä sanon, katsokaa vainiot ovat jo vaalenneet. Vilja on kypsä korjattavaksi”.
Lopun aika alkoi Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta. Ja jo silloin alkoi sadonkorjuu, joka kestää aina siihen asti, kun Jeesus tulee takaisin.

Tämä lienee Raamatullisempi näkemys herätyksestä, kuin jotkin silloin tällöin ilmenevät erityiset herätyksen ajat. Toki, kun asioita katsoo ihmisen mittakaavassa, on historiassa havaittavissa silloin tällöin näkyvämpiä tapahtumia, joita on sitten alettua kutsua herätyksiksi. Näinhän ovat syntyneet myös suomalaiset herätysliikkeet.

Mutta jos oikein pysymme Raamatun ajatuksessa, niin Jeesuksen sanoin: ”Sato on kypsä korjattavaksi”, ja ”Satoa on paljon, mutta korjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa lähettämään korjuumiehiä”.
Eli Raamattuun nojautuen voidaan sanoa, että niin sanottu herätys on koko ajan käynnissä. Sadonkorjaajia vain on ollut kovin vähän liikkeellä. Meidän ei tarvitse odottaa jotain tulevaa erityistä Hengen ilmenemistä.
Jotkut ovat Joelin kirjan 2 luvun jakeen 2 (Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin) perusteella sitä mieltä, että tämä juuri todistaa lopunajan viimeisen suuren herätyksen.
Mutta tämä kohta tarkoittaa yksinkertaisesti ensimmäisenä helluntaina tapahtunutta Pyhän Hengen vuodatusta. Sitä ennenhän Jumalan Henki oli ollut vain papeilla ja profeetoilla. Mutta nyt helluntaina se tuli kaikkien saataville. Jos tuo Joelin kirjan kohta käsitettäisiin kirjaimellisesti niin, että Henki tulisi ihan jokaiseen ihmiseen maan päällä, niin silloinhan kaikki pelastuisivat, koska Pyhän Hengen saavat pelastuksen sinetiksi ne, jotka uskovat Jeesukseen. Kuitenkin Raamattu selvästi sanoo, että kaikki eivät pelastu. Lopunaikojen kuvauksissa puhutaan jopa aivan päin vastaista. Sanotaan, että juuri ennen Jeesuksen paluuta tapahtuu uskosta luopuminen, ei suinkaan herätys. Johanneksen ilmestys kuvaa kuinka ”useimpien rakkaus kylmenee”. Ilmeisesti jopa joitain uskovia luopuu silloin uskostaan kristittyjen vainoissa.

Siksi Jeesuksen sanat Sardeksen seurakunnalle ovat juuri nyt ajankohtaisemmat, kuin koskaan.

”Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista.”

Meidän itsekunkin tulee herätä! Meidän jokaisen tulee tarkata ja valvoa omaa hengellistä tilaamme. Elämme hyvinvointivaltiossa ja silloin kun asiat ovat hyvin, on helppo tuudittautua ajatukseen, että kaikki on hyvin. Tämä korona-aika on tuonut kuitenkin särön tähän hyvinvointiin.
Mieleeni muistuu Tauno Rantalan saama profetia vuodelta 2007:

”Näin sanoo Herra: Minä olen sama Jumala, joka aikaisemminkin olen puhunut tämän maan päättäjille ja kansalle etsikkoajasta saman profeettani kautta. Minä olen katsellut, kuinka tämä kansa ja sen yksilöt elävät syvällä syntielämässä. Ei ole Jumalan pelkoa. Tosin on tässä kansassa pieni joukko, joka pelkää ja rukoilee Jumalaa siunaten myös omaisuuskansaani Israelia.
Nyt on tultu sille rajalle, että synnin mitta on tullut täyteen. Minä en voi sietää enempää. Ja Minä, Herra, päätökseni mukaan annan tulla tähän maahan ahdingon ajan ja samalla otan pois tätä korkeaa elintasoa. Minä arvostan niitä, jotka vievät elintarpeita toisiin maihin, että ei niin paljon ruokaa menisi hukkaan. Tulee ahdinko, joka näkyy ja kuuluu joka päivä. Verenvuodatusta en anna tulla. Minä annan tämän ahdingon tulla hyvin äkkiä. Siihen ei ehdi apuun EU eikä YK, koska se tulee Minulta.
Silloin kun tämä tapahtuu, te käytte polvillenne ja alatte huutaa minun puoleeni. Niinä päivinä Minä herätän synnintunnon, ja silloin te heräätte tekemään parannusta Jumalan pilkasta, kaikista haureuksistanne, juoppouksistanne, saatananpalvonnastanne, öisistä orgioistanne, alastomuuksistanne ja hirvittävistä synneistänne. Minun pitäisi kohta pyytää anteeksi Sodoman ja Gomorran kansalta, jotka Minä hävitin syntielämän tähden, jos en puuttuisi tähän kauheaan elämänmenoon. (1. Moos. 19:15-29.)
Minä annan mahdollisuuden kääntyä pois pahuudestanne. Sillä Minulle ei ole mieleen jumalattoman kuolema, vaan kun hän kääntyy pois pahuudestaan, niin hän saa elää. (Hes. 18:23.) Minä nostan miehiä ja naisia, jotka varustan sellaisilla armolahjoilla ja valtuuksilla, että kaduillakin kulkevia, synnintunnossa olevia ja myös sairaita he julistavat vapaiksi ja terveiksi. Ne ovat niitä päiviä, jolloin rukoilijoiden rukouksiin vastataan ja korjataan satoa Jumalan valtakuntaan. Monia tunnustekoja ja ihmeitä Minä teen ja osoitan epäuskoisellekin ihmiselle, että on olemassa elävä Jumala, jolle ei ole mikään mahdotonta.
Minä rakastan niin paljon tätä kansaa, että Minä armossani tämän kaiken teen, tutkien jokaisen ihmisen henkilökohtaisesti, tahtooko hän tulla minun tyköni ja pelastua iankaikkiseen elämään. Minä olen antanut Poikani Jeesuksen kuolemaan, että jokaiselle, joka Häneen uskoo, annetaan Poikani veren kautta synnit anteeksi.
Tämä on Minun sanomani tälle kansalle tulevista päivistä. Herra ei tee mitään ilmoittamatta siitä palvelijoillensa profeetoille.

Muistiin merkinnyt Espoossa 17.11.2007
Tauno W. Rantala, saarnaaja

Herätykseen liittyviä profetioita on todellakin ollut paljon liikkeellä, kuten jo kirjoituksen alussa totesin. Osa uskottavia, toiset vähemmän. Yksi parhaiten tunnettuja lienee jo edesmenneen Hilja Aaltosen saama sana, jossa hänelle kerrottiin, ettei häntä oteta pois ennen kuin herätys on alkanut. Ja se alkaa isosta kirkosta.

Toinen varsin tunnettu on Niilo Ylivainion saama näky:

” Nämä tapahtumat selvisivät minulle tavallaan jo vuonna 1956 Alajärvellä, kun seurakunnan rukoushuonetta rakennettiin. Olin sairas jo, 36-vuotiaana. Tuli ilmoitus, ”pääni näky”, ei ilmestys eikä uni, vaan näky, yöllä!  Näin suunnilleen hehtaarin kokoisen viljavainion. Seisoin sen reunassa. Minulla oli halu ruveta sitä leikkaamaan, mutta vainio oli vihreä.  Kuva katosi niin kuin filmi katoaa.  Sitten ilmestyi sama vainio taas. Nyt se näytti kypsältä, mutta kun katsoin sitä, siinä oli ohdakkeita ja juolaa. Taaskin minulla oli tunne, että pitäisi ruveta leikkaamaan.  Mutta tämäkin kuva katosi.  Sitten tuli kolmas kerta. Pelto oli muuttunut kullankeltaiseksi. Sellaiseksi kuin pellon pitää leikkuuaikana olla.  Taas kuva katosi ja tuli sitten neljännen kerran. Tuuli nousi, idästä, toi synkkiä pilviä, isoja lonkoja, ne laskeutuivat alaspäin. Minulle tuli tunne, että tulossa on hirmumyrsky.  Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla.  Siihen päättyi näky.  Olin hereillä ja tajusin sellaisen päivän tulevan, jona Jumalan viljaa kootaan kiireesti, myrskyn alta, aivan samanlaisin vanhanaikaisin keinoin kuin aikaisemmin, kuin alkuseurakunnan aikana.  Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ajattelin, että herätys alkaa myöhään, niin että pelto on ja vilja on jo kasvanut ja ollut, leikkuuta on mietitty. Ja kun herätys alkaa, se alkaa nopeasti, ihmein, merkein ja tunnusteoin. Sen vuoksi se etenee niin, että kuuroille ei tarvitse huutaa. Ei tarvitse temppuilla eikä keksiä konsteja, ei tarvitse kuin antaa mennä, vanhanaikaisilla vankkureilla, ei tarvitse kuin vain julistaa evankeliumia Jeesuksesta. ”

Hilja on nyt otettu pois. Korona on laskenut todella monen ihmisen elintasoa. Joiltain ammattiryhmiltä on jopa estetty mahdollisuus harjoittaa elinkeinoa. Ja Jeesus sanoo edelleen: ”Katsokaa, vainiot ovat vaalenneet. Sato on kypsä korjattavaksi”

Isossa kirkossa on alkanut tapahtua. Olen itse luterilainen ja mukana oman paikallisseurakuntani uudehkossa messuyhteisössä. Tällaisia messun ympärille rakennettuja yhteisöjä on viime vuosina alkanut tupsahdella kuin sieniä sateella. Voisiko siis sanoa, että Isossa Kirkossa on alkanut sataa?
Näille yhteisöille ominaista on työntekijäkeskeisyyden välttäminen. Vastuussa on pääosin seurakuntalaisia ja tarkoituksena on tuoda kaikkia kaikkia lahjoja käyttöön. Siis kaikkia lahjoja, myös karismaattisia. Ne ovat myös hyvin Jeesus- ja evankeliumikeskeisiä. Ne ovat ajassa mukana ja helposti lähestyttäviä. Keskiössä on yhdessä oleminen ja tekeminen. Yhteys. Väkisinkin tulee mieleen Jeesuksen rukous: ”..jotta he olisivat yhtä…”

Herätys, tai sadonkorjuu, sama se millä nimellä sitä kutsutaan, mutta se on käynnissä juuri parhaillaan! Haluatko sinä olla osana sitä, korjuumiehenä ja -naisena, vai odotella jotain tulevaa?

Sadonkorjuu vaatinee kuitenkin hieman vaivannäköä. Se vaiva, joka meidän täytyy nähdä, on liikkeelle lähtemisen vaiva. Omalta mukavalta sohvalta voi nimittäin olla yllättävän vaikea lähteä. Mutta eri tavalla, kuin Sanan kylvämisessä. Kylväjä ei useinkaan saa nähdä työnsä tuloksia. Kun taas sadonkorjaaja pääsee näkemään tuon kylväjän työn hedelmän.
Pääsemme siis heti iloitsemaan tuosta hedelmästä, kunhan lähdemme liikkeelle ja satoa korjaamaan.
Ja meillä jokaisella on joku lahja, joka tähän työhön sopii vallan loistavasti. Joku puhuu, toinen laulaa, soittaa, yksi osaa auttaa, toinen johtaa, kolmas rukoilee, miksaa ääntä, kuvaa tv-ohjelmia, kirjoittaa, opettaa, kohdata ihmisiä, tukea rahallisesti…

Mutta erityisen tärkeää tässä ajassa, on tuoda esille ja antaa konkreettinen mahdollisuus tulla uskoon. Ottaa Jeesus vastaan. Pelastua. Mitä termiä nyt halutaankin asiasta käyttää.

« Blogin etusivulle

    Artikkeli luettu 494 kertaa.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Voit tukea työtäni seuraavasti:

MobilePay
30834

Pankkitilille:

Song for Life ry
FI64 8330 1710 2313 76
Lahjoitusviite: 100777

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2020/1423
Luvan saaja: Song for Life ry, info(at)songforlife.fi

Kerättyjen varojen käyttö: Yhdistys järjestää kaikille avoimia maksuttomia hengellisen musiikin konsertteja. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea seurakunnissa, vankiloissa, sairaaloissa ja vastaavissa. Rahankeräyksen tuotto käytetään näiden tilaisuuksien järjestämiseen sekä kristillisten äänitteiden ja radio- ja televisio-ohjelmien tuotantoon, joilla ei tavoitella taloudellista hyötyä.

Sydämellinen kiitos lahjastasi!