blogi

Matkapäiväkirja 6.2.2022

Hieman lisää joogasta ja kristillisyydestä

Ajattelin ensin, etten enempää tähän aiheeseen mene, mutta on ehkä paikallaan teroittaa näkökulmaa, jolla aihetta lähestyn. Edellisestä kirjoituksestani tuli monenkirjavaa palautetta. Kiitosta tuli niin sanotusti molemmilta laidoilta, eli niiltä, jotka puoltavat kristillistä joogaa, sekä niiltä, jotka eivät sitä seurakuntaan halua.
Minusta näyttää siltä, että tähän asiaan liittyy tietynlainen näkökulmaharha. Ja varsinkin kristillisen joogan ”vastustajat” sortuvat tähän. Näyttäisi siltä, että kun puhutaan joogan tuomisesta seurakuntaan, he näkevät siinä automaattisesti ns. tunnustuksellisen joogan, eli hindulaiseen uskonnollisuuteen liitettynä. Kuitenkin, kun asiaa rehellisesti tarkastelemme, joudumme myöntämään, että länsimaihin tuotu jooga, on aika päivää sitten maallistunut. Kun menemme johonkin liikuntakeskukseen, jossa pidetään joogatunteja, tai sekin riittää, että katsomme netistä tällaisia joogavideoita, huomaamme ettei se ole millään tavalla tunnustuksellista. Siitä on jätetty uskonnollinen tunnustus pois, ja jätetty hyvinvointia tukeva tapa venyttää ja vahvistaa lihaksistoa. Joissain joogatyypeissä on toki mukana meditaatio ja pyrkimys poistaa stressiä ja tavoitella mielen tasapainoa. Mutta yhtä kaikki, nämä ovat maallistettua joogaa, johon ei liity uskonto. Jos kristinuskosta ottaa pois Jeesuksen, ei se ole enää kristinuskoa. Silti niitä, jotka ovat kastettu kristinuskoon, mutta eivät usko Jeesukseen, sanotaan kristityiksi. Hän on silloin maallistunut kristitty.

Jos siis joogan voi maallistaa, silloin sen voi myös kristillistää. Tässä kohtaa joku nyt vielä jurnuttaa vastaan, ja sanoo ettei kristillistä joogaa voi olla. Hän ei kuitenkaan perustele väitettään. Hänen mielestään asia nyt vain on näin ja piste.

No, otetaanpa vertauskuvallinen esimerkki:
Haluasit itsellesi kovasti ukulelen, mutta sinulla ei ole varaa hankkia sellaista. Sen sijaan sinulla on varaston ylähyllyllä perintönä saatu kitara. Päässäsi syttyy lamppu! Kitarassa on kuusi kieltä, joista päätät ottaa kaksi alinta, eli paksuinta kieltä pois. Näin kitarassasi on nyt neljä kieltä aivan kuten ukulelessa. Sen jälkeen virität kielet samalla tavalla, kuten ukulelessa. Kitaran vastaavat neljä kieltä ovat vireessä D/G/H/E. Nyt siis laitatkin kielet ukulelen vireeseen, eli G/C/E/A. Viritys on siis aivan täysin erilainen. Myös ukulelen soittotekniikka eroaa kitarasta. Sinulla on siis käsissäsi kitara, joka toimii, kuin ukulele.
Se ei ole muuttunut ukuleleksi, se on edelleen kitara. Mutta sen käyttötarkoitus ja olemus on muuttunut.

Yleensä köyhät ihmiset keksivät tämän kaltaisia ratkaisuja. Luovia viritelmiä, jotka paremman väen mielestä ovat naurettavia. Jeesus sanoi Matteus 5:3 ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta”(1992), tai ”hengellisesti köyhät”, kuten 1933/38 käännös sanoo. Mitäpä jos juuri hengellisesti köyhät ovat näitä, jotka keksivät hyödyntää joogan kristillistämistä kutsuakseen henkisyydestä kiinnostuneita oikeaan hengellisyyteen. Moottoripyöräkerhon kristillistämistä kutsuakseen karskeja ja karkeitakin äijiä, jotka eivät kirkon liturgiassa oikein koe oloaan kotoisaksi, kristittyjen yhteyteen…
Köyhät eivät juuri mieti, miltä asiat rikkaiden mielestä päällepäin näyttävät. He tekevät sen, mikä on tarpeen. Kuten kitaraukulelen kohdalla, köyhä ei välitä siitä, mille se näyttää, pääasia on, että se toimii, niin kuin on tarkoitus.

Jooga tarkoittaa sanskriitiksi iestämistä, yhdistämistä. Se tulee samasta sanajuuresta, kuin ies. Myös Raamatussa puhutaan ikeestä. Mutta toisin, kuin monesti ajatellaan, ies itsessään ei ole se huono asia. Ies on käytännössä taakan kantamisen apuväline.
Raamatussa Jeesus sanoo:

Matteus 11
28 "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon.
30 Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt."

Jeesus kehottaa ottamaan käyttöön Hänen ikeensä. Sitä kautta löytyy sielullemme lepo.
Tästä voisi tehdä hätäisen päätelmän, että kannattaa siis hylätä jooga, ja vaihtaa se Jeesukseen. Mutta jos ajattelemme joogaa ikeenä, on huomioitava, että silloin puhumme tunnustuksellisesta joogasta, ja se tosiaan onkin väärä tie. Mutta jos puhumme länsimaisesta, maallistuneesta joogasta, tilanne on toinen. Sillä ei itsessään ole hengellistä/uskonnollista olemusta.v Voisi siis sanoa, että maallistuneesta joogasta on otettu ies kokonaan pois.
Nyt jos vaihdamme sen poistetun ikeen tilalle Jeesuksen ikeen, eikö siitä ole silloin tullut kristillinen jooga?

Tässä kohtaa on välttämätöntä kommentoida erästä kristillisen joogan videota, joka löytyy youtubesta. Siinä erään asennon yhteydessä lausutaan: ”viivytään sydämen valossa”.
Täytyy sanoa, että tällainen sanoitus ei ole hyvää kristillisyyttä.
Katsotaanpa, mitä Raamattu sanoo:

Saarn. 9:3 ”…ihmisen sydän on pahuutta täynnä ja että hänen sisimmässään asuu mielettömyys koko hänen elinaikansa…”.

Mark. 7:21 ”Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat…”.

Toki Raamatussa puhutaan myös puhtaasta, ja viisaasta sydämestä, mutta Jeesus rinnasti juuri sydämen synnin alkulähteeksi. Ainakaan itse en siis halua viipyä oman sydämeni valossa. Huomattavasti mielummin viivyn Kristuksen läsnäolossa, tai Pyhän Hengen läsnäolossa, miten kukakin haluaa asian ilmaista. Tai jos nyt sydän halutaan siihen sanoittaa, niin ”viivytään Jeesuksen sydämen valossa”!
Korostan siis, että viisautta tarvitsee kristillisen joogan vetäjä. Sanat eivät ole yhdentekeviä. Sanoohan Raamattukin, että Sanassa on voima.

Katsotaanpa sitten toista näkökulmaa

Jotkut vetoavat siihen, että entiset tosijoogaajat, eli siis tunnustuksellista joogaa vuosikaudet harrastaneet, mutta sittemmin Jeesuksen uskoon tulleet ihmiset eivät missään nimessä suosittele joogaa kenellekään. Heidän huolensa on perusteltu. He tietävät mihin jooga pahimmillaan johtaa. Olemme kuulleet kertomuksia henkilöistä, jotka ovat saavuttaneet ”nirvanan”. Käytännössä he siis ovat päätyneet vegetatiiviseen tilaan, jossa he itse eivät ole enää tietoisia sen enempää itsestään, kuin ympäröivästä todellisuudestakaan.

Tässä on taas kysymys tunnustuksellisesta joogasta, kaikkine siihen liittyvine katsomuksineen. Maallistuneessa joogassa ei voine olla tämän kaltaista vaaraa, jos siitä kerran on poistettu uskonnolliset tavoitteet.

Ajatellaanpa alkoholistia. Hän on päässyt viimein irti vuosien piinastaan addiktoivan aineen kanssa. On erittäin tärkeää hänen kuivillaan pysymiselle, että hän ei ota pisaraakaan alkoholia enää koskaan.
Tai peliriippuvainen, kuten itse nuorempana olin, minun on parempi olla laittamatta edes yhtä kolikkoa pelikoneeseen. On parempi, etten edes lottoa, vaikka se ei hitautensa vuoksi edes ole kovin addiktoiva peli. Mutta koska pelaaminen saattaa karata käsistä vuosienkin kuivilla olon jälkeen, ei kannata ottaa riskiä.

Ymmärrän siis joogankin suhteen tämän näkökulman erittäin hyvin. Samalla tulee väkisinkin mieleen, että juuri tämän vuoksi seurakunnan tilaisuuksissa ei alkoholia nautita, vaikka kotona monelle pastorillekin saunakalja maistuu paremmin, kuin hyvin. Eikä siinä saunakaljassa sinällään mitään pahaa olekaan. Kunhan ei juo niin paljon, että alkaa verensokeri ja kolesteroliarvot kohota. Se olisi pahasta.
Ehtoollisellekin tosin viini kuuluu, mutta sielläkin on tarjolla myös alkoholiton versio.
Mietin vain, että olisiko tämä peruste jättää joogakin pois seurakunnasta? Ehkei kuitenkaan ole tarpeen. Seurakunnan joogatilaisuudet ovat kuitenkin omia erillisiä tilaisuuksiaan. Sinne hakeutuvat muutenkin vain ne, jotka sen kokevat omakseen.

Eikä alkoholikaan itsessään ole väärin. Toisille se aiheuttaa ongelmia, toisille ei.
Itsekin olisin ilman uskoontuloa varmasti ollut kova poika kännäämään. Se verran tuli teininä harjoiteltua, ja kun vielä ottaa huomioon suvun juomatottumukset, ja sen tosiasian, että tulin myös peliriippuvaiseksi.
Seurakunnan nuorisotyöllä oli nollatoleranssi, joten olin noin vuosikymmenen ilman alkoholia. Kunnes tuli häämatka italiaan. Itse matkalla emme edelleenkään juoneet viiniä, mutta matkan loppupuolella teimme opastetun vierailun viinitilalla. No siellähän luonnollisesti tarjottiin hyvinkin auliisti maistiaisia. Useampaakin eri viinilajia sai maistaa, ja täytyy sanoa, että yksi niistä kolmesta viinistä, joita maistoin, oli toooodella hyvän makuista. Sen matkan jälkeen olemme käyttäneet varsinkin punaviiniä ruoan kanssa silloin tällöin.
Olen myös sen verran viskin ystävä, että ostan itselleni joululahjaksi yhden pullon ja kesäksi ihan vaan kesän vuoksi pullon. Juon niistä sitten silloin tällöin pikku tujauksen esimerkiksi hyvän kahvin seuralaisena. Alkoholin kanssa minulla ei siis ole ongelmaa.
Mutta jos kutsun luokseni kylään entisen alkoholistin, ei tulisi mieleenikään pitää pulloa edes näkyvillä. Koska hän saattaisi saada siitä rohkaisun, ehkä itsekin ”hieman maistaa”.

Alkoholinkin suhteen on uskovissa kärjistetysti kahta vastakkaista näkemystä: on niitä, joiden mielestä alkoholi ei kuulu uskovalle, ja on niitä, joiden mielestä alkoholin kohtuukäyttö on ihan ok.

Saattaa olla, että kristillisen joogankin suhteen jää samanlainen tilanne pysyväksi.
Kuitenkin tahdon muistuttaa, että samainen harhaan menon riski ja läsnäolo on olemassa aina sellaisessa seurakunnan toiminnassa, jossa on mukana ihmisiä. Edes pappeus ei ole takuu opilliselle puhtaudelle.

Oma näkökulmani kristilliseen joogaan näin yleisellä tasolla, puuttumatta olemassaoleviin kristillisen joogan muotoihin, on se, että millainen se olisi, jos itse alkaisin ohjata kristillistä joogaa.
Se alkaisi rukouksella. Pyytäisin, että Pyhä Henki on läsnä ja tekisi meissä hoitavaa työtään. Rukoilisimme, että saisimme viipyä Kristuksen läsnäolossa.
Kiittäisimme kehostamme, ja siitä että se toimii hyvin. Jos kellä kehossaan on jotain vaivaa, pyytäisimme Jeesuksen nimessä, että se parantuisi. Kiittäisimme Jeesusta siitä, että voimme tehdä näitä venyttäviä ja voimistavia, ja sitä kautta ennaltaehkäiseviä liikkeitä. Kiittäisimme niistä ihmisistä, jotka ovat keksineet ja hioneet nämä liikkeet tehokkaiksi. Rukoilisimme liikkeiden lomassa niiden puolesta, jotka ovat eksyneet joogan hindulaiseen olemukseen, että hekin saisivat löytää Jeesuksen, todellisen maailman valkeuden.

Mutta tämä on vain minun hypoteettinen näkemykseni. Todellisuudessa en kaipaa joogaa, en minkäänlaista. Jos venyttelen, niin silloin venyttelen. Jos rukoilen, niin silloin rukoilen. En yleensäkään yhdistä rukoukseeni mitään tekemistä. Mutta käytännössä kuitenkin saatan hyvinkin kävelylenkillä ollessani myös rukoilla. Mietiskelyä harrastan kävellessäni aina. Mutta en nimitä sitä silti rukouskävelyksi, tai meditaatiokävelyksi. Se on ihan vaan kävelylenkki, huolimatta siitä, mitä ajatuksia päässä pyörii. Ja kun viimeistä ylämäkeä laahustan kohti kotia, mielessä ei pyöri enää mitään muuta, kuin että olispa jo perillä.

Välillä tulee näiden meidän opillisten eipäs juupas väittelyidenkin keskellä mieleen sama: oltaispa jo perillä! Tai Raamatun sanoin: Tule Herra Jeesus!

Kuitenkaan se, mikä ratkaisee, ei ole kristillinen jooga, sen enempää kuin kristillinen venyttelykään, saati kristillinen käsityö-, tai lennokkikerho, eikä nuorten miesten kristillinen yhdistys, ei kristillinen tanssikoulu, tuskin edes kristillinen eläkeliitto, eikä varsinkaan kristillinen miestenlehti, ei edes kristillinen meditaatio, ei teologisesti virheetön kristillinen saarna, tai edes kristillisyys, vaan se mikä ratkaisee, on tämä:

Room. 10:13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.

Ps. Älä siis juutu terminologiaan. Tosiasiallinen sisältö on oleellista. Lopullinen arviointi jää siis edelleen sinulle, joka käyt siellä kristillisessä joogassa.

« Blogin etusivulle

    Artikkeli luettu 216 kertaa.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Voit tukea työtäni seuraavasti:

MobilePay
30834

Pankkitilille:

Song for Life ry
FI64 8330 1710 2313 76
Lahjoitusviite: 100777

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2020/1423
Luvan saaja: Song for Life ry, info(at)songforlife.fi

Kerättyjen varojen käyttö: Yhdistys järjestää kaikille avoimia maksuttomia hengellisen musiikin konsertteja. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea seurakunnissa, vankiloissa, sairaaloissa ja vastaavissa. Rahankeräyksen tuotto käytetään näiden tilaisuuksien järjestämiseen sekä kristillisten äänitteiden ja radio- ja televisio-ohjelmien tuotantoon, joilla ei tavoitella taloudellista hyötyä.

Sydämellinen kiitos lahjastasi!