blogi

Matkapäiväkirja 6.9.2022

Evankelistapäivien jälkilämmössä

Tampereella vietetyistä Evankelistapäivistä on nyt vierähtänyt muutama viikko, ja tässä muutamia ajatuksia sieltä, ja sen jälkeisestä elämästä.

Eräässä kanavassa kysyttiin: ”onko julistamamme evankeliumi liian pieni?” Tällä viitattiin siihen, että keskitymme yleensä puhumaan vain syntien sovituksesta ja anteeksiannosta Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta vähemmälle huomiolle jää monesti Jeesuksenkin pääsanoma Jumalan valtakunnan tulosta. Jeesus tulee takaisin, ja ottaa hallintavallan maan päällä. Emme tiedä tarkkaa ajankohtaa, mutta meille on Raamatussa ilmoitettu tiettyjä ajan merkkejä, jotka tapahtuvat ennen Jeesuksen paluuta.

Jeesuksen ja Jumalan valtakunnan saapumisen huomioiminen tulevana todellisuutena muuttaa väistämättä ajattelumme perspektiiviä. Vanha kadunvarsimainos kysyi: ”Jeesus tulee, oletko valmis?”. Olenko itse valmis Jeesuksen paluuseen, jos se tapahtuu omana elinaikanani? Mikä saattaa olla aivan mahdollista!
Keskitynkö sittenkin liiaksi ajallisiin murheisiin? Pitäisiköhän minun sittenkin keskittyä enemmän siihen, että voisin omalta osaltani olla auttamassa muita ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan?

Evankelistan tehtävä

Evankelistan tehtävän kuvaa ajatellaan monesti hieman liian kapeasti. Se mielletään monesti ihmiseen, joka on koko ajan ja joka paikassa innokkaasti kertomassa Jeesuksesta muille. Ja ihmisiä tulee uskoon.
Tai se ajatellaan suurena lavaevankelistana, joka julistaa tuhansille, ja väki kerääntyy alttarin eteen tekemään uskon ratkaisua.

Mutta käytännössä evankelistat ovat hyvinkin moninainen laji. Tyylejä ja tapoja toteuttaa evankelistan kutsua, on yhtä monta, kuin on evankelistaa. Evankelista voi yhtä hyvin olla introvertti, kuin extrovertti. Kaikki eivät ole katuevakelistoja, eivätkä kaikki ole lavaevankelistoja. Kaikki evankelistat eivät välttämättä edes koe ydinalueekseen julistamista uskosta osattomille.
Osalla evankelistoja kutsun ydinalue voi olla muun seurakunnan varustamisessa ja rohkaisemisessa. Toisten rohkaisu onkin hyvin keskeinen piirre useimmilla evankelistoilla.

Ef. 4
11 Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat,
12 varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.

Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi alkaa katuevankelistaksi. Jokaisella on oma paikkansa, ja omat lahjansa. Kukin toimikoon siis omalla paikallaan Kristuksen ruumiin rakentamiseksi. Voi olla todistuksena muille esimerkiksi työpaikkallaan, tai harrastuksissa. Ja jokainen voi tehdä sen omana itsenään, omalla tavallaan. Olla aito, oma itsensä on aina paras todistus. Älä yritä olla jotain muuta.

Rukouksen voimasta

Olen nyt 11 vuotta toiminut muusikko-evankelistana, ja alusta asti olen ennen jokaista tilaisuutta rukoillut tilaisuuden puolesta. Alkuvuosina taisin keskittyä enemmän rukoilemaan itseni puolesta, että osaisin ja selviäisin yleisön edessä. Pikkuhiljaa kuitenkin on rukoukseni kohteeksi muuttunut enemmänkin ne ihmiset, joita tilaisuuteen tulee.
Rukoilen, että Jeesus kohtaisi heidät juuri tänään.

Satuin Evankelistapäivillä ruokajonon päähän, kun edelläni ollut kaveri juuri kertoi toiselle, kuinka Jumala oli parantanut hänet kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Siinä selittäessään, hän aina välillä vilkaisi minuunkin päin. Ajattelin tietysti, että hän tahtoo tätä ilouutista minullekin siinä kertoa. Ja niinhän minä kuuntelinkin. Sitten hän sanoi minulle muistavansa minut Pitkäniemen (psykiatrinen sairaala Nokialla) iltakirkosta.
Kävin siellä ennen koronaa säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa pitämässä musiikkihartauden. Tämä kaveri kertoi, että ”Sinä iltana, kun kävit, nostin käteni Jumalan puoleen”.
Ja kuulkaa, kyllä kyynel siinä lirahti silmästä, kun tämän kuulin! Voiko parempaa rukousvastausta saada!

Johdatusta

Sain tässä juuri käydä Oulun yläpuolella sijaitsevassa Iin seurakunnassa. Kyseessä oli diakonian päivän tilaisuudet ensin päivällä kunnallisen puolen mielenterveyskuntoutujille, sekä illalla kirkossa avoin konsertti.
Päivätilaisuudessa iloitsin erityisesti siitä, kuinka kunnan työntekijät olivat iloisia ja kiitollisia, kun kävin heille soittamassa ja laulamassa. Olin suorastaan hämmästynyt, koska laulujen välissä puhuin hyvinkin ”väkevästi” mm. Jumalan valtakunnan saapumisesta. En todellakaan ollut ajatellut niin vahvasti puhua, mutta niin vain huomasin puhuvani heille Jeesuksen paluusta. Mutta toisin, kuin hetken pelkäsin, kukaan ei edes näyttänyt kiusaantuneelta, tai vaivautuneelta. Pakko myöntää, että olin todella hämmästynyt!

Illalla kirkossa ennen tilaisuuden alkua muuan mies tuli jutulle. Hän kertoi eronneensa kirkosta jo kauan sitten, ja hyvin harvoin käy missään kirkon tilaisuuksissa. Tänään hän oli kuitenkin tullut, koska oli mainoksesta bongannut Gibson Hummingbirdin. Musiikkimiehenä tämä kyseinen kitara oli herättänyt hänen mielenkiintonsa.
Kiitos Herralle, että avasi minulle jokunen vuosi sitten mahdollisuuden ostaa tällainen hieman arvokkaampi soitin.
Tilaisuuden jälkeen hän jäi uskovan kaverinsa kanssa jutulle, ja lähes puoli tuntia meillä siinä taisi vielä vierähtää.

Siunattua syksyä myös sinulle!

Ps. Jos mietit omaa paikkaasi / kutsuasi, niin rohkaisen sinua rukoillen kysymään suoraan Jeesukselta: ”Herra, mitä minä voisin tehdä?”.

« Blogin etusivulle

    Artikkeli luettu 531 kertaa.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Voit tukea työtäni seuraavasti:

MobilePay
30834

Pankkitilille:

Song for Life ry
FI64 8330 1710 2313 76
Lahjoitusviite: 100777

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2020/1423
Luvan saaja: Song for Life ry, info(at)songforlife.fi

Kerättyjen varojen käyttö: Yhdistys järjestää kaikille avoimia maksuttomia hengellisen musiikin konsertteja. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea seurakunnissa, vankiloissa, sairaaloissa ja vastaavissa. Rahankeräyksen tuotto käytetään näiden tilaisuuksien järjestämiseen sekä kristillisten äänitteiden ja radio- ja televisio-ohjelmien tuotantoon, joilla ei tavoitella taloudellista hyötyä.

Sydämellinen kiitos lahjastasi!